The World according to Larko |
||||||||||
|
Current and not so current events as they are seen by Larko  
FastCounter by bCentral HOME Archives:  Larko eesti keeles  Larko in English  Larko suomeksi Larko på svenska Kirjuta kommentaar
|
29.1.01
Eelmisel nädalal esines saates "Pealtnägija" proua Ellen Sapkina Pärnumaalt, kes kurtis sellepärast, et teda oli mõnest Tallinna klubist pirni söömise pärast välja visatud. Taimetoitlasest proua Ellen olevat oma einetamisega teistele klubi külalistele ohtu kujutanud. Meelelahutusasutusest karmilt eemaldatud taimetoitlane väitis telesaates, et Eestis olevat söömise vabadus. Saatejuhid Mihkel Kärmas ja Vahur Kersna lükkasid siiski pretensiooni sellisele vabadusele tagasi, kuna sellist pole seaduses ette nähtud. Muidugi saab Larko sellest väga hästi aru, et vennakesed Vahur ja Mihkel tahtsid nii proua Elleni kui ka absurdse toidureziimiga klubi kulul televaataja rõõmuks nalja teha. Selles naljas on Largo arvates siiski ka tõsisem külg. Nimelt on just saksa kultuuriruumile kujundav selline suhtumine, et see, mida pole eraldi lubatud, peab järelikult keelatud olema. Seega ei peagi Eestis söömise vabadust olema! Ladina kultuuriruumis sedavastu on valitsev suhtumine, mille kohaselt peab kõik lubatud olema, mida pole eraldi keelatud. Seega saab järeldada, et näiteks Prantsusmaal ja Itaalias söömise vabadus on. Või on keegi kuulnud, et mõni proua Elleni taoline klubikülaline oleks nimetatud riikides uksest välja saadetud? Peale saksa ja ladina kultuuriruumide on selles valdkonnas veel kolmas suhtumisviis, mida rakendatakse edukalt Rootsis. Seal peab nimelt see, mida pole eraldi lubatud, järelikult kohustuslik olema. Seega ei valitse Rootsis söömise vabadus vaid lausa söömise kohustus! 25.1.01
Üleeile muretses Larko endale Tallinki edasi-tagasi laevapileti liinile Helsinki-Tallinn-Helsinki. Pilet läks Largole maksma 153 FIM, kuigi tegemist on 10 protsentiga alandatud hinnaga. Larko on juba mitu aastad Tallinki püsiklient. Eelmisel suvel sõitis Larko pidevalt Helsingi ja Tallinna vahel Linda Line'i tiiburitel, kusjuures kahesuundse pileti hind oli 150 FIM ilma mingi soodustuseta. Tiibur sõidab kesklinnast kesklinnani poolteist tundi. Tallinki praamid väljuvad Helsingi äärelinnas asuvast sadamast, ja sõiduaeg on kolm ja pool tundi. Pealegi tõimusid Tallinki sõidugraafikus seoses auväärtse Georg Otsa nimelise laeva mahamüümisega muudatused, mille kohaselt Tallinnast õhtul väljasõitav laev jõuab tööpäeviti Helsingisse alles järgmisel hommikul. Põhjus on ilmne: tahetakse laevale meelitada reisijaid, kellele joomingud ja söömingud on tähtsamad kui Eestis (või vastavalt Soomes) käimine. Larko külastab Eestit 10 kuni 15 korda aastas ja viibib Eesti piirides (mitte ainult pealinnas) korraga natuke pikema aja kui läheb vaja selleks et Kadakaturult sisseoste teha. (Larko seal pätide juures üldse ei käi.) Kuigi Larko jätab korraga laevale kindlasti väiksema koguse raha kui selline reisija, keda Tallink meelitada soovib, julgeb Larko väita, et tänu oma sagedale Eestis käimisele rahastab Larko aasta jooksul Hansatee eelarvet ühe inimese kohta küllaltgi märkimisväärtses ulatuses. Tallink on oma tegevusega andnud mõista, et ei taha teenindada Largo taolisi reisijaid, kes Eesti ja Soome vahel sõidavad ka teiste eesmärkite pärast kui viina viskamise. (Eks Larko küll sellega ikka tegeleb.) Umbes kuu aja pärast saab Largo püsikliendi sooduskaardi kehtivusaeg otsa. Larko mõtleb tõsiselt sellele, kas tasub uue kehtivuse eest raha välja maksta. Äkki pakub mõni konkurent soodsamad tingimused? 17.1.01
Larko on pannut tyrmistyneenä merkille, että Vasemmistoliiton listoilta Eduskuntaan valittu kansanedustaja Pentti Tiusanen on 1970-luvulla useaan otteeseen luovuttanut salaa kokoamiaan tietoja Suomen ja muiden valtioiden kansalaisista vieraan vallan agenteille sekä kylmän rauhallisesti myöntänyt tekonsa. Tässä yhteydessä arvoisalla parlamentin jäsenellä on otsaa väittää toimintaansa yhteistyöksi "laillisten viranomaisten" kanssa. Larkon tyrmistys ei johdu niinkään siitä, että Tiusanen on vakoillut ihmisoikeuksien loukkauksista tunnetun STASIn laskuun. Larko hämmästelee sitä, että herra Tiusanen ilmeisesti aikoo jatkaa Eduskunnan jäsenenä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tällaistako on suomalainen poliittinen moraali? Missä tahansa Länsi-Euroopan maassa vastaavaan tekoon syyllistynyt parlamentin jäsen olisi välittömästi julistettu poliittiseksi ruumiiksi eikä kysymykseenkään tulisi mikään muu kuin välitön parlamentista eroaminen. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Ralf Sund on TV-uutisille antamassaan kommentissa arvioinut, että puolue tyytynee ilmaisemaan moraalisen närkästyksensä tapahtuneen johdosta ryhtymättä asiassa muihin toimiin. Sundin kannaotolle on varmasti omat painavat syynsä. Larkon mieleen tulee ensimmäisenä sellainen mahdollisuus, että ehkäpä puoluesihteeri ei halua selvittää asian taustoja perusteellisesti, koska hänellä on syytä olettaa, että kaapeista saattaisi löytyä luurankoja enemmänkin. Toivottavasti Larko on tässä suhteessäa väärässä! Asian juridinen puoli on mielenkiintoinen. Koska Larko ei ole juristi, jääköön sen asian arvioiminen pätevämpien aivojen tehtäväksi. Tässä tarkoituksessa Larko on tehnyt tutkimuspyynnön oikeuskansleri Paavo Nikulalle. Oikeuskanslerin tehtäväksi jää arvioida, täyttääkö Tiusasen menettely maanpetosrikoksen tunnusmerkit. 16.1.01
Amiedussa 1.12.2000 päättyneen tietokoneen A-ajokorttikurssin osanottajille tarkoitettu mielipidetiedustelu yleisarvosanasta kurssille on suljettu. Arvosanan antoi yhteensä 10 kurssilaista eli noin 2/3 kurssilaisista. Osallistumisprosentti oli jopa parempi kuin syksyisissä kunnallisvaaleissa. Arvosanat jakautuivat seuraavasti: 4 - 6 kpl 3 - 2 kpl 2 - 1 kpl Arvosanojen keskiarvo on 3,7 eli jokseenkin hyvä. Larko kiittää kurssitovereita osallistumisesta ja toivottaa kaikille hyvää vuoden jatkoa. To seek justice is honourable. The problem is that one man's justice is another honourable man's injustice. Wars occur when too many good people seek justice and too few seek peace. This is the problem with Palestine and Israel. Everybody is seeking justice of their own, and nobody is seeking peace. Is there a lesson to be learned? Absolutely not! Not as long as justice is more important than peace. 12.1.01
Rongiliikluse peatamine hullumeelsus Largo jaoks jääb täiesti arusaamatuks, mida küll lugupeetud Laari valitsuse ministritel pea sees oli, kui nemad otsustasid Kirde- ja Kagu-Eesti raudteeliikluse hoopis maha panna. Mõistusega on sellel otsusel vähe kui üldse pistmist. Largole kui igavesele raudteede sõbrale tekitab igasugune rongiliikluse kärpimine juba põhimõteliselt pahameelt. Raudtee on nii makromajanduslikult kui ka keskkonna seisukohalt maanteeliiklusega võrreldes soodsam alternatiiv. Reisijate vedu raudteel tuleks juurde tekkitada, mitte maha suruda. Larko on Valga- ja Võrumaal nii raudteel kui ka autoga ringi sõitnud ja oma silmaga näinud, milline tähendus rongiliiklusel on kas või Karula vallas, mille poole avalikus on palju tähelepanu pööranud. Maanteed on seal sellises korras, et Larko küll kahtleb isegi suvistes tingimustes seal kandis bussiga sõita. Valitsuse otsuse sees on Teede- ja Sideministeeriumile antud kohustus maanteed otsuse jõustumiseni ehk märtsikuu alguni korda saata. Kuidas arvab valitsus, et nad teed saaksid talvistes tingimustes vähem kui kahe kuu jooksul parandatud? Selline käitumine rahva kohta on Largo arvates täiesti moraalitu (vt Largo kommentaar presidentide uue aasta kõnedele 2.1.-01). Valitsuse otsuses on komponente, mis jäävad ka ärilistel põhjustel arusaamatuks. Rongiühendus Tallinna ja Tartu vahel on ainukene, kus reisijate vedu võiks ilma riigi toetuseta ära tasuvaks saada, kui enne vajalikud investeeringud teha. Puht tehniliselt oleks võimalik viie aasta jooksul nii kaugele jõuda, et rongisõit Eesti kahe suurema linna vahel oleks poole tunni tegevus. Kui Largol oleks selline raha investeerida, ei ta kahtleks vastava ettepanekuga riigivõimude poole pöörduda. Kõige parema tahtmise juures võiks valitsuse otsuset niimoodi aru saada, et see on vastu võetud taktilisel eesmärgil sundimaks Edelaraudteed läbirääkimiste käigus oma seisukohtadest taganema. Larko on siiamani olnud enam-vähem kolmikliiduliselt häälestatud. Nii see vist ka edaspidi jääb. Aga kui valitsus kavatseb oma praegu vastu võetud otsust rakendada, siis jääb Larko tõe juurde ja kuulutab seda tõde välja: rongiliikluse maha panemine on suur rumalus. Nii ei tohi rahvale teha! 8.1.01
Larko tietää: kurssikuvat eivät auenneet - uusi linkkisivu avattu Larkon viime viikolla antamat linkit kurssikuviin eivät aukene. Ongelma on siinä, että kuvat sijaitsevat eri serverillä kuin missä tätä sivua toimitetaan. Serverit kieltäytyvät seurustelemasta keskenään, ja asiaan kuuluu, että molemmat webmasterit syyttävät toisiaan. Asian korjaamiseksi Larko on tehnyt uuden linkkisivun samalle serverille, jossa kuvat sijaitsevat. Linkkisivulle pääsetklikkaamalla tähän. Jos kuvat eivät nyt ala avautumaan, Larko harkitsee myrkyllisen sähköpostin asemesta lähettää webmastereille kirveitä (eikä suinkaan hamarapuolella). 4.1.01
Larko predicts trouble ahead: Sweden took over EU presidency As of 1st January, Sweden has taken over the EU presidency from France. Larko has his own doubts as to the possibility of the Swedish presidency becoming a success story. Larko used to live in that country for a few years in the early 1980's. Thus, he has some personal knowledge of the country, its people and leaders and their administrative capabilities. Larko is only too polite a person to elaborate his true thoughts in detail. Larko points out that Sweden has never really been committed to the European integration process. The Swedes also rejected the Euro on totally irrational grounds. Today's news headlines describe a total collapse of the computing system at Sweden's largest bank. There is also a note that some political parties are planning to organize shadow meetings each time EU's ministers have their official meetings in Sweden. Does Larko need remind that the Swedish criminal investigators and justice system have so far failed to convict the murderer of late Prime Minister Olof Palme? The assassination happened 1986 and those responsible will propably never be uncovered. Larko's prediction: There might be trouble ahead for EU. But luckily, six months is too short a time for any serious damage to be done.
Keiser oli alasti Vana aasta viimases Hommiku-TV'i saates ETV'i kanaalil oli saatejuht Katrin Viirpalu külaliseks muuseas kultuuriajakirjanduse lemmiklaps, kirjanik Kaur Kender. Jutuajamine leidis aset lärmilises kõrtsis, kusjuures kirjanik Kender pidevalt rüüpas kohvi, tegi suitsu ja isegi võtis vahepeal mõne mobiilikõne vastu. Saatet jälgides ja kirjanikhärra häbimatut kommetust imestades jõudis Larko tähelepanule, et ei olnudgi kuulnud, mida hr Kender tegelikult ütles. Siis hakkas Larko tema juttu tähelepanulikult kuulama, ja selgusgi, milleks seda televaatajast lugupidamatut tsirkust vaja oli. Kauril polnud üldse mitte midagi sisulist öelda. Keiser oligi alasti! Jäägu Katrin Viirpalu südametunnistusele, milleks oli sellist jama vaja eetrisse lubada. 2.1.01
Larko paneb oma saiti tuleviku rahvahääletusele Tervitates saiti "Maailm Largo järgi" külastajaid alganud uue aasta puhul pöördub Larko eestlasest külaliste (ehk enamuse) poole palvega aidata kaasa otsusele, kuidas lehe eestikeelse sisu kättesaatavust ja loetavust parandada. Larko lubab kindlasti külaliste arvamusega arvestada, seda enam, mida rohkem rahvast rahvahääletusele osaleb. Largo poolt pakutavad alternatiivid on järgnevad: 1. Las jääda nii kuis on: See tähendab, et saiti ka edaspidi toimetatakse kolmes keeles (eesti, soome ja inglise), kusjuures kõik lood ilmuvad samal lehel (v.a. kirjavahetus, mille jaoks ikka on eraldi leht kolmes keeles.) 2. Eestikeelsed lood eraldi lehele: Selle alternartiivi puhul jääks praegune leht kahekeelseks (soome ja inglise). Eestikeelsed lood oleksid koondatud eraldi lehele, kust loomulikult oleksid lingid olemas praegustele ja tulevastele Largo käsutuses olevatele külgedele. See variant oleks kindlasti mõnele eesti keelt mitte valdavale soomlasele meelepärane. Nende käest aga Larko sedapuhku ei küsigi. 3. Mõlemad eelolevad kokku, kusjuures praegune sait jääb praegusel kujul alles, aga eestikeelsed lood kopieeritakse eraldi lehele. Selle variandi eeliseks oleks muidugi, et kes tahab ainult eesti keelt lugeda, saaks minna otse eraldi lehele. Samas aga oleks endiselt võimalik lugeda kõik lood ühest kohast, mis peaks nendele meelepärane olema, kes soome ja inglise keelest aru saavad või tahavad oma oskusi harjutada. 4. Pane terve sait maha! Seda varianti hakkab Larko tõsiselt kaaluma sellisel juhul, et too pälvib ülekaaluka häälte enamuse või rahvahääletusele üldse mitte keegi ei osale. Nüüd avatav rahvahääletus jääb avatuks kuni 15 veebruarini. Kui hääletuse tulemus põhjendab muudatusi, siis püüab Larko neid Eesti Vabariigi aastapäevaks käivitada. Olgu muuseas öeldud, et eestikeelset sisu hakkab varsti ilmuma ka Punase Viinakuu Kolhoosis, mille tutvustus on võrgus juba nähtaval. Uudenvuoden puheita Perinteiseen tapaan tästäkään vuodenvaihteesta ei selvitty ilman presidenttien uudenvuoden puheita. Larko kuuli niitä kaksi: Suomen ja Viron presidenttien tervehdykset. Presidentti Tarja Halonen piti virkakautensa ensimmäisen, presidentti Lennart Meri taas viimeisen uudenvuoden puheen. Ehkäpä pitkä kokemus on opettanut Lennart Merille tiivistämisen taitoa; hänen sanomansa oli ohi 10 minuutissa, kun taas Tarja Halonen puhui puoli tuntia, vartin kummallakin kielellä. Presidentti Halonen toisti kaiken keskeisen sisällön vuoden takaisesta vaalikampanjastaan eli keskittyi arvoihin. Larkolla ei sinänsä ole huomautettavaa puheen suhteen. Jos jotain krittiikkiä haluaa esittää, tulkoon sanotuksi, että olisi mielenkiintoista joskus kuulla poliitikkojen puhuvan yhteiskunnan moraalista arvojen sijasta. Arvothan ovat periaatteita, moraalilla sen sijaan mitataan sitä, mitä ihmisille saa käytännössä tehdä. Halosen puheen ulkopoliittisessa osassa oli huomionarvoista, että se alkoi pohjoismaista, jatkui Baltiaan ja vasta kolmanneksi mentiin Venäjälle. Tässä suhteessa on tapahtunut radikaali muutos verrattuna aikaisempiin presidentteihin. Muutos ei kylläkään johdu presidentti Halosesta. Aika ja Venäjän asema on yksinkertaisesti muuttunut. Vaikka Venäjällä toki yhäkin on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikassa (eihän se minnekään tuosta naapurista ole muuttanut), ei Suomen ulkopoliittista asemaa enää määritellä vain ja ainoastaan suhteessa itänaapuriin. Viron presidentti Lennart Meri keskittyi vuoden vaihteen sanomassaan oleellisimpaan. Hän korosti yhteenkuuluvuutta sekä kansallisella tasolla että Euroopassa. Meri varoitti vahvojen johtajien kaipuusta, jonka hän katsoi olevan uhaksi demokratialle. Presidentti vakuutti nuoren demokratian selviävän luottamuskriisistä, jonka sosiologiset tutkimukset katsovat vallitsevan kansalaisten ja heidän valitsemiensa edustajien välillä. Lennart Meri tunnetaan terävästä älystään sekä mestarillisesta sanankäytöstään. Hänellä on ainutlaatuinen kyky kiteyttää monimutkaisesta asiasta tekemänsä johtopäätökset muutamaan nasevaan, hyvin valittuun lauseeseen. Vuoden kuluttua uudenvuoden tervehdyksen esittää jo Viron seuraava presidentti, kuka sitten lieneekin. Haluamatta väheksyä uutta presidenttiä millään tavalla Larko jää kaipaamaan veteraanipresidentin puheita, joita tosin vielä on tilaisuus eri yhteyksissä kuullakin ennen syksyistä vahdinvaihtoa. Larko toivottaa molemmille presidenteille sekä muillekin Larkon maailmassa käyville hyvää uutta vuotta 2001!
Larko becomes minister! Larko has recently been honoured with the citizenship of Cyber Yugoslavia, a virtual country that operates in the Internet. As all the 13-14.000 Cyber Yugoslav citizens are members of that country's government Larko has also become a minister. Larko's governmental position is Secretary for Alcoholic Beverages. You might want to visit Larko's secreterial ID card page, which includes some additional personal info to that which was earlier made available at some facts about Larko. Larko is proud of being accepted as CY citizen and plans to do his best at the new position. |
|||||||||
